Minkä merkittävän asian saat kokea elämäsi aikana kerran, mutta et
luultavasti muista tapahtumasta mitään? Tällä kysymyksellä kuulee
joskus luonnehdittavan kastetta. Kastehetkellä useimmat meistä ovat olleet
lapsia ja vielä niin pieniä, ettei itselle ole jäänyt kasteesta muistikuvia.
Valokuvista ja ehkä videotallenteista on voinut jälkikäteen katsella,
keitäs siellä kastejuhlassa oli paikalla ja millainen tunnelma tuona päivänä
oli. Sen sijaan monet kysymykset jäävät vaille vastausta. Miltä ristinmerkin
piirtäminen otsaani ja rintaani tuntui? Entä miltä tuntui, kun pappi valeli
päähäni vettä ja kastoi minut kolmiyhteisen Jumalan nimeen? Mitähän mahdoin
tuumailla, kun vanhempani ja kummini siunasivat minut yhdessä papin kanssa?
Kasteessa on paljon ihmeteltävää.
Vaikka omasta kasteesta ei muistikuvia olisikaan, on moni meistä päässyt
ihmettelemään myöhemmin jonkun toisen kastetilaisuutta. Kenties omien
sisarusten, lasten tai kummilasten kastejuhlat ovat jääneet mieleen. Näissä
hetkissä voi nähdä häivähdyksen siitä, millainen minun kasteeni silloin joskus
oli. Sama kaste- ja lähetyskäsky on kaikunut omassa kastejuhlassani. Minunkin
päähäni on valeltu vettä ja minutkin on siunattu. Olen saanut kasteessa
samat lupaukset ja lahjat, mitkä myös muille kasteessa luvataan. Kerran saatu
kaste, osallisuus Jeesuksen sovitustyöstä, Jumalan rakkaudesta ja armosta, kantaa
läpi elämän. Vaikka kasteesta olisi aikaa eikä tilanteesta itse muistaisi
mitään, saan luottaa kasteen lupausten koskettavan minua koko elämäni ajan.
Näitä kasteen lupauksia ja lahjoja kannattaa joskus pysähtyä muistelemaan
ja ihmettelemään. Ehkä muistelun tueksi voisi kaivaa kastekynttilän tai
valokuvat esille. Mieleen saattaa nousta yllättävän monta kysymystä ja
ihmettelyn aihetta. Kaste saa ainakin minut ihmettelemään, miten merkittävä
yksi päivä voikaan ihmisen elämässä olla.
Kasteen lupauksia ja lahjoja ihmetellen,
Emilia-pappi